20 November 2020
FELHÍVÁS EGY GYERMEKVÉDELMI UNIÓ LÉTREHOZÁSÁRA

FELHÍVÁS EGY GYERMEKVÉDELMI UNIÓ LÉTREHOZÁSÁRA

VAATIMUKSEMME

Jo ennen koronaviruspandemiaa 23 miljoonaa lasta eli köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa Euroopan unionissa. Eurooppalaisten perheiden tänä aikana kokemat taloudelliset vaikeudet sekä katkot koulutus- ja hoitopalveluissa ovat vielä pahentaneet jo ennestään huolestuttavaa tilannetta. Pandemian mukanaan tuomat terveyssyistä asetetut rajoitukset ovat vaikeuttaneet monien opiskelua niin, että osa on jopa jättänyt koulunkäynnin kokonaan. Lapset eivät ole voineet olla tekemisissä muiden ikäistensä kanssa, mikä on vaikuttanut lasten mielenterveyteen. Vaikutukset ovat jakautuneet epätasaisesti sosioekonomisen taustan mukaan silloinkin, kun köyhyys on pahentunut.

Pandemian vaikutus lasten eriarvoisuuteen on epätasainen ja hälyttävä. Tästä syystä vaadimme EU:n toimielimiltä vielä voimakkaampia ponnisteluja kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet takaavan lapsiunionin saavuttamiseksi sekä nopeita toimia lapsitakuun ja Euroopan tulevien sukupolvien hyväksi todella toimivan Next Generation EU -elpymisvälineen toteuttamiseksi.

On täysin selvää, että Euroopan hauraus johtuu lisääntyneestä eriarvoisuudesta ja hyvinvoinnin pitkäaikaisista heikennyksistä, mikä on tehnyt yhteiskunnastamme haavoittuvaisen taloudellisille, ympäristöllisille ja – kuten olemme nähneet – terveyskriiseille.

 

Lapsemme ovat ratkaisevassa asemassa, kun rakennetaan oikeudenmukaisia ja kestäviä yhteiskuntia. Vahva tutkimusnäyttö osoittaa, että eriarvoisuus elämän mahdollisuuksissa muodostuu jo varhaislapsuudessa ja periytyy vahvasti sukupolvelta toiselle. Tällä hetkellä moni pikkulapsiperhe jää ilman tukea, ja vain puolet EU:n jäsenvaltioista on saavuttanut EU:n tavoitteen, jonka mukaan 33 prosenttia alle 3-vuotiaista tulisi olla varhaiskasvatuksen piirissä.

Eurostatin tilastot ovat huolestuttavia jopa ilman koronaviruspandemian tuomaa vaikutusta. Yhdeksässä maassa harvempi kuin yksi viidestä lapsesta on lastenhoidon piirissä, ja nämä hoidossa olevat lapset tulevat yleensä parempiosaisista perheistä. On huolestuttavaa, että varhaiskasvatukseen osallistuminen on paljon vähäisempää silloin, kun lapsi on huonompiosaisesta perheestä, pienituloisesta kotitaloudesta, asuu maaseudulla tai syrjäseudulla tai lapsella on erityistarpeita.

Joissain maissa tällaisista lapsista alle 20 prosenttia on minkäänlaisen varhaiskasvatuksen piirissä, kun taas korkeimpien tuloluokkien kotitalouksissa vastaava luku on 70 prosenttia. Foundation for European Progressive Studies -ajatuspajan ja sen yhteistyökumppaneiden johtamassa tutkimuksessaosoitettiin, että Euroopassa sosioekonomiselta asemaltaan alimman 40 prosentin
0–3-vuotiaat lapset saavuttavat keskimääräisen testituloksen teini-ikäisenä noin 15 prosenttia todennäköisemmin, jos he olivat olleet lastenhoidon piirissä 1–2-vuotiaana. Tutkimuksessa korostetaan, että hyvinvointipalveluilla todella on vaikutusta lasten myöhempään koulumenestykseen ja että silloin, kun esimerkiksi naisten työllisyysluvut ovat EU:n keskiarvon yläpuolella ja molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus vanhempainvapaisiin, huonompiosaisista kotitalouksista tulevien lasten on helpompi saavuttaa hyvä koulumenestys. 

Tämä osoittaa, että ellemme tarjoa laadukkaita ja kaikkien saatavilla olevia palveluita, Euroopassa lastenhoito ja varhaiskasvatus ovat jatkossakin parempiosaisten kotitalouksien lasten tapa saavuttaa potentiaalinsa sen sijaan, että niiden avulla vähennettäisiin eriarvoisuutta ja poistettaisiin sosiaalista syrjäytymistä.

Edistysmielisinä vaadimme systeemistä muutosta: varhaiskasvatus ei saa olla kysyntään perustuva palvelu vaan jokaiselle lapselle kuuluva oikeus. EU:n lainsäädäntöön kirjattu oikeudellinen ja sosiaalinen oikeus.

EU:lla on valmiudet poliittiseen innovointiin ja poliittista voimaa olla synnyttämässä uutta aikakautta, jolla tuki ja kehitys turvataan kaikille eurooppalaisille lapsille, ja käsitellä sitkeitä epäarvoistavia suuntauksia. Eurooppalaisina edistysmielisinä johtajina, tutkijoina ja aktivisteina ajamme tämän saavuttamiseksi visiotamme lapsiunionista, joka perustuu seuraaviin tavoitteisiin:

1. Saatetaan eurooppalainen lapsitakuu nopeasti voimaan. Monet Euroopan parlamentin jäsenet ja edistysmieliset tahot ovat ajaneet eurooppalaista lapsitakuuta, joka puuttuisi lasten köyhyyden moniulotteisiin taustoihin.

Lapsitakuulla varmistettaisiin, että jokaisella eurooppalaisella köyhyydessä tai köyhyysrajalla elävällä lapsella on mahdollisuus osallistua laadukkaaseen ja maksuttomaan varhaiseen lastenhoitoon terveydenhoidon, koulutuksen, kunnon asunnon ja riittävän ravinnon lisäksi. Neuvotteluja käydään parhaillaan ja on pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan, että lapsitakuusta tulee olennainen osa EU:n toimintapolitiikkaa. Tähän sisältyy 20 miljardin euron kohdennettu budjetti ja rahoitussitoumukset jäsenvaltioille niiden ESR+ -rahaston kansallisissa ohjelmissa.

2. Kehitetään eurooppalaisten lasten rahoitusekosysteemi, jonka lähtökohtana on Next Generation EU -elpymisvälineen rahoituksen asianmukainen suunnittelu. Koska lapset kärsivät pandemian iskuista eniten, lapsiunionin olisi oltava yksi Euroopan elpymisstrategian peruspilareista. Tämä edellyttää kansallisten elpymissuunnitelmien uudelleensuuntaamista Euroopan tulevien sukupolvien hoitopalveluihin.

Eurooppalaisten lasten rahoitusekosysteemin tulisi perustua lapsitakuuseen, elpymis- ja palautumistukivälineeseen, rakennerahastoihin ja kansallisiin resursseihin, jotta voidaan parantaa laadukkaiden ja osallistavien varhaiskasvatuspalveluiden tehokasta tarjoamista kaikille ottaen erityisesti huomioon heikoimmassa asemassa olevat lapset ja perheet.

3. Taataan kaikille yhtäläinen mahdollisuus laadukkaaseen ja osallistavaan varhaiskasvatukseen ja hoitoon. EU:n lainsäädännön olisi varmistettava lasten oikeuksien toteutuminen yleisillä ja kohtuuhintaisilla julkisilla palveluilla kaikille ja kohdennetuilla resursseilla vähäosaisille ja riskiryhmiin kuuluville lapsille. Laadun ja osallisuuden parantaminen on keskeinen painopiste. Tähän sisältyy i) asianmukaiset palkat ja koulutus opettajille, jotta Euroopan seuraavalle sukupolvelle pystytään antamaan heidän menestymisensä edellyttämät tulevaisuuden taidot, ii) lasten emansipaatio ja heidän roolinsa vahvistaminen muutoksen tekijöinä, iii) vanhempien ja yhteisöjen osallistumisen helpottaminen ja iv) varhaiskasvatuksen ja sosiaalisen suojelun sekä työmarkkinapolitiikan synergioiden hyödyntäminen. Kun torjutaan rakenteellista eriarvoisuutta lasten kehityksen riskitekijänä, lasten toimeentulotukitoimenpiteet, aktiivinen työmarkkinapolitiikka erityisesti naisten työllisyyden osalta, laissa tai työehtosopimusneuvotteluissa taatut kohtuulliset vähimmäispalkat ja riittävät sukupuolineutraalit vanhempainvapaat ovat ratkaisevia.

 

Koronaviruspandemia on aiheuttanut uusia ja dramaattisia haasteita haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille. Asiantuntijoina, aktivisteina ja päätöksentekijöinä katsomme, että on aika tiukentaa EU:n tavoitteita ja esittää tämä voimakas vaatimus lapsiunionin luomiseksi. Tämä on vaatimus EU:lle vastata kansalaistensa odotuksiin ja varmistaa hyvinvointi pankkiunionin, pääomamarkkinaunionin, energiaunionin ja muun taloudellisen yhteistyön lisäksi myös sosiaaliunionin kautta, jolla on merkittävä vaikutus jokaisen lapsen hyvinvoinnissa.

 

Ezt a felhívást a politika, a tudományos élet és a civil társadalom több mint 300 kiemelkedő szereplője írta már alá. Az aláírók frissített listája itt található.

Top